Uutiset

EtusivuTeatteri » Uutiset

ETSIMME YHTEISTYÖKUMPPANIA KOKO PERHEEN TEATTERIESITYKSELLE 2018



Pyynikin kesäteatterissa on esitetty teatteria koko perheelle Kulttuuriosuuskunta Kajeen tuottamana vuosina 2016 ja 2017.
Pyynikin kesäteatterisäätiö etsii nyt uutta yhteistyökumppania, jotta kaiken ikäiset katsojan saisivat myös tulevina kesinä kokea teatterin taikaa pyörivässä katsomossa.

 

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä heti, kuitenkin viimeistään 30.11.2017 mennessä! Olemme avoimia kaikille yhteistyöehdotuksille, mutta yhteydenottojen määrästä riippuen joudumme mahdollisesti tekemään karsintaa ennen neuvottelujen aloittamista. Sopimus voidaan sopivan kumppanin löydyttyä tehdä jo ennen marraskuun loppua.

 

Etusijalla ovat ammattimaisesti toteutetut tuotannot, jotka voidaan toteuttaa Ehtoolehdon sankarit -näytelmän kanssa samoissa lavasteissa (muunnellen, mutta pysyvästi muuttamatta), ja joissa tuottaja/tuotantokumppani pystyy antamaan oman panoksensa teoksen kustannusten kattamiseen jo valmistusvaiheessa.

 

 Kesällä 2016 Maltti ja Valtti - tehtävä mummolassa -näytelmästä oli 18 esitystä ja lähes 11 000 katsojaa. Kesällä 2017 Katti Matikainen ja mau-ahtava Suomi -näytelmää esitettiin 17 esitystä ja se sai lähes 5300 katsojaa. 

 

Esityksiä on alustavan aikataulun mukaan mahdollista järjestää yhteensä 10-17 päivänä (pääsääntöisesti ma, ti & su) 8.7.-7.8.2018. Tarjoukset ja tiedustelut sähköpostilla posti(a)pyynikinkesateatteri.fi.

Tiedustelut puhelimitse pe 17.11. klo 11-17, toiminnanjohtaja Hanna Suurhasko puh. 050 325 0275.

09.11.2017

TINFO-tiedote 34 / 9.11.2017

MIKROPISTOJA ITSENÄISEN SUOMEN TEATTERIIN

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

TINFO PALVELEE

UUTISIA

TAPAHTUMIA

HAKUJA

TYÖPAIKKOJA

MUITA ILMOITUKSIA

twitter.com/tinfotweets

Tilaa TINFO-tiedote sähköpostiisi

MIKROPISTOJA ITSENÄISEN SUOMEN TEATTERIIN

2000

Näyttelijät kantavat huolta epävarmasta työtilanteestaan. On tarve löytää taidelähtöistä työtä perinteisen näyttelijäntyön rinnalle.

”Taikuritekniikat luovat näyttämöllä mahdollisuuden esineiden ja ihmisten ilmestyä, hävitä, leijua tai vaikka muuttaa muotoa. Onko tälle käyttöä teatterissa? (...) Jos taikatekniikat palvelevat näytelmää olematta yksittäistä kikkailua ja jos samalla efektien tekotavat pidetään yksinkertaisina, niin että näyttelijät voivat keskittyä rooleihinsa, eikö tästä aukea uusia mahdollisuuksia teatterin tekemiseen. Jotkut nimekkäät ohjaajat kuten Philip Genty ja Robert Lepage ovat jo onnistuneesti käyttäneet taikuutta näytelmissään. Uskon, että taikuus on osa tulevaisuuden teatterin tekemistä. Taikuus tarjoaa teatteriin lukemattomia mahdollisuuksia (...)” kirjoittaa Tatu Tyni (Teatteri 3/00)

Ensimmäinen suomenkielinen teos stand upista ilmestyy. Ala naurattaa! Stand up -komedian käsikirja (Markku Toikka ja Maritta Vento) johdattaa stand up -esityksen rakenteeseen, yleisösuhteeseen, aiheiden valintaan ja yleisön nauramaan.
Teatterin tiedotuskeskus järjestää ensimmäisen kerran ulkomaisille näytelmäkääntäjille seminaarin, yhteistyössä Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus (nyk. FILI). Käännösseminaaria vetää Jukka-Pekka Pajunen. Tampereen Teatterikesän yhteydessä pidettyyn seminaariin kokoontui 12 kääntäjää esitysten, tekstien, kirjailijavierailujen äärelle.

”Suomalaista ohjaajakeskeistä teatteriperinnettä ei voi viedä näyttämöllisestä kontekstistaan irrotettuina tekstiriekaileina”, muistuttaa Reko Lundán Pohjoismaisessa teatterikokouksessa. Suomalainen draama odottaa jäänsärkijänäytelmää, joka avaisi Saksan kautta ovet koko maailmaan. Nuoret näytelmäkirjailijat ovat kertakäyttötavaraa, heidän tekstejään pitävät pienet teatterit riskialttiina sivutuotteina.

Lahden Kaupunginteatterissa toteutetaan suursatsauksena ja suomalais-venäläisenä yhteistyönä Anna Karenina-musikaali. Mukana on 14 hengen pietarilainen tanssiryhmä, 20 muusikon orkesteri. Anna Kareninaan liittyy matkailuyhteistyö. Katsojille tarjotaan elämyspaketteja

Outi Nyytäjä hahmottelee Teatterin eloonjäämisoppia: ”Jumala, joka on hyvä ja häikäilemätön dramaturgi, on pannut ihmiselle etsikkoajan. Kun se loppuu, on ihminen menettänyt mahdollisuutensa. Teatteri on nyt samassa tilanteessa. On toimittava tässä ja nyt, muuten ei armoa tule! Teatteri on yrittänyt houkutella katsojia kaikennäköisillä tempuilla. Se tie on nyt kuljettu loppuun. (...) Perusrakenteen parrut alkavat olla mädäntyneet, hallinnossa on homevaurioita. Nyt pitää pyyhkäistä vanha pois kuten punaiset khmerit tekivät aikanaan! Pitää rakentaa uusi kokonaisuus, uusi laitosteatterikäsitys, jossa kaikki tekevät kollektiivia. ” (Teatteri 5/2000).

Tiina Lymi: ”Ymmärrän, että nuori, nätti nainen herättää toimittajien kiinnostuksen. Media tarvitsee koko ajan uusia kasvoja, sen ruokahalu on kyltymätön. KOMissa olen aina saanut itse valita, millaisiin juttuihin suostun ja mistä kieltäydyn. Toimittajia on kahdenlaisia: kulttuurista kirjoittavat ja ne, joilla on tietty naistenlehti-asenne. Teatteri tai näyttelijäntyö ei heitä kiinnosta, vaan he haluavat näyttelijän puhuvan muista elämänalueista, yleensä perheeseen tai parisuhteeseen liittyvistä asioista.”

2001

Vapaat teatteriryhmät saavat vetoapua. Lisärahoitusta on luvassa miljoonan. Ryhmien tuki nousee 3,5 miljoonaan markkaan.

Teatterikorkeakoulussa aloittaa esitystaiteen ja -teorian koulutusohjelma ESTATE.

Kallion Teatterin nelivuotinen elämä päättyi, mutta syntyy Todellisuuden tutkimuskeskus.

Näyttelijä Katja Kiuru (Teatterikorkeakoulu 1984-87) kirjoittaa kehoterapiakoulutuksen tutkielmassaan myös Turkan ”metodista”.  Otteita julkaistaan Teatteri-lehdessä (7/2001). Kiuru ei halua puhua pedagogiikasta: ”Tavoittelimme suoraan alitajuisia viettivoimia, joita sitten imitoimme, ilman analysointeja ja ymmärrystä. Kasvatimme kiihotustiloja, jotka päätyivät yhä suurempaan turhautumiseen, kun emme kyenneet niitä purkamaan. Seksuaalisuus on Reichin mukaan elämän perusvietti, jonka luonteva ilmaiseminen pitää yksilön tyytyväisenä ja terveenä. Machomainen ja aggressiivinen seksuaalisuus oli jatkuvasti esillä. Tapa, jolla me Turkan kanssa käsittelimme seksuaalisuutta, edusti puhtaasti erektiivistä potenssia. Orgastinen maailman kokeminen ja tyydyttävä vuorovaikutus maailman ja itsen välillä ei ollut mahdollista. Syötetyt mielikuvat sisälsivät pornografisia näkyjä. Rivoa kieltä ja kiroilua käytettiin äänenavausharjoituksissa. Halun esittäminen ei ollut tie antautumiseen. (…) ”Neekeri nussii” harjoituksessa oli saatava näky siitä, että löydät neekerin nussimasta vaimoasi keittiön pöydällä. Nöyryytys, viha kosto…”

”Kun julkista rahoitusta ollaan vähentämässä, tätä vapautta (epäonnistua) ei enää ole. Paine turvata olemassaolonsa ohjaa omaksumaan arvoja liike-elämästä, jossa laadun epätasaisuus ja ennakoimattomuus ovat kirosanoja. SYTYn (Suomen ylioppilasteattereiden liiton) teatterit haluavat säilyttää kaupallisen sitoutumattomuutensa. Sen mahdollistaa ainoastaan tarkoituksenomainen ja riittävä julkinen tuki.”, toteavat SYTY ja ylioppilasteattereiden puheenjohtajat.

2002

Homous on yhä poikkeama normista. Homoidentiteettejä nähdään näyttämöllä yhä enemmän: ”Mutta jotain dekadenssia niihin aina liitetään. Huumeita, aidsia ja rikollisuus. Homous voi sinänsä olla hyväksyttyä, mutta teatterissa se on aina epätavallista ja huomiota herättävää, ” toteaa Janne Saarakkala (Teatteri 7/2002)

KOMtekstin draamaklubilla järjestetään ensimmäinen suomalainen lukuteatteritapahtuma. Teksteinä ovat Helgen elämä (ohjaus Jukka-Pekka Pajunen), Unijuna ja Täysikuu (ohjaus Raija-Sinikka Rantala). Reko Lundánin ja Laura Ruohosen tekstejä nähtiin lukuteatteriesityksinä ulkomailla.

Taiteilijuus ja tekijyys puhuttavat. ”Ei ammattimaisuus ole enää sidoksissa siihen, että elättääkö itsensä työllään – muualla maailmassa se on ollut niin jo kauan. Taiteilijan kriteeri ei voi olla mikään liitto tai opinahjo, ja hieno lyhenne tittelin perässä. Vain teokset tekevät taiteilijan. En ymmärrä mitä porttien vartiointi hyödyttää.” Rakenteet tulevat perässä: ”Monet ohjaajat esimerkiksi tekevät tekstin yhdessä työryhmän kanssa, mutta se joka nostetaan ja joka saa kantaesitys- ynnä muuta tukea, jos saa, on kirjoittaja-ohjaaja. Mikä silloin on näyttelijän oikeus tuottamaansa tekstimateriaaliin?”, kysyy Katariina Numminen (Teatteri 5/2002).

Taide tuppaa unohtumaan. Juha Lehtola ja Reko Lundán kirjoittava avoimen kirjeen teatterijohtajille. Heidän mukaansa suomalainen teatteri tukehtuu viihdemössöön.  Jukka-Pekka Pajunen kirjoittaa siitä, miten teatteri ja viihdemedia elävät symbioosissa: ”Teatteria markkinoidaan iltapäivä- ja viikkolehtien sivuilla, ja samat tiedotusvälineet täyttävät palstojaan teatterilla tai ainakin sitä tekemien ihmisten haastatteluilla ja henkilökuvilla. (…) Katsomon paikkaluku näyttää määrittävän esityksen media-arvon. Moni pieni kunnianhimoinen ja taiteellisesti onnistunut esitys saattaa jäädä täysin vaille ansaitsemaansa huomiota ja arvottamista”. Pajunen epäilee, ettei meillä olisi mahdollista Sveitsissä käynnistynyt pro-Marthaler -liike eikä kiihkeän keskustelun käyminen siitä, että taiteen viihteellistyminen muodostaa suurimman uhan. (7/2002).

2003

Todellisuuden tutkimuskeskus on jalkautunut Suomi-projektillaan Kajaaniin ja Joensuuhun etsimään alueen yhteisöjä. Kajaanin kaupunginteatterissa tehdään Elämän syrjästä kiinni -yhteisöteatteriesitys (Eino Saari, Eero-Tapio Vuori). Esitys tutkii armon mahdollisuuksia koventuvassa ja välinpitämättömäksi käyvässä yhteiskunnassa. Musikaalisissa iltamissa Joensuun voimassa (Janne Saarakkala) ollaan pohjoiskarjalaisen elinvoiman äärellä.

Suomalaisia näytelmiä nähdään maailmalla. Juha Jokelan Mobile Horror saa ensi-iltansa Luxemburgissa ja Laura Ruohosen Olga Irlannissa.

”Dramaturgi on kuoleva ammatti. Se kuolee nuorena: suomalaiseen laitosteatteriin dramaturgin vakanssit yleistyivät vasta 1970-luvulla. Kolmessakymmenessä vuodessa kehdosta hautaan. Mitä on tapahtunut; ovatko dramaturgin työt loppuneet? Ovatko dramaturgit loppuneet? Miksi dramaturgeja aikanaan tarvittiin? Miksi heitä ei tarvita enää? Näin kysyy dramaturgi Satu Rasila ja muistuttaa, että dramaturgi on taiteilija eikä sihteerikkö. ”Käsitys dramaturgista auteur-taiteilijana veisi kuolevan ammatinkuvan uusiin mahdollisuuksiin, jossa sekä koulutus että intohimot kohtaisivat teattereiden tarpeen.” (Teatteri-lehti 5/2003). Dramaturgin työn tekemättä jättäminen olisi sekä idioottimaista että kohtalokasta.

Teatterinjohtaja Mikko Roiha jättää Seinäjoen kaupunginteatterin sitä toista vuotta johdettuaan. Syynä lähtöön ovat teatterin kokoon ja toimintaresursseihin nähden ylisuuret katsojatavoitteet. Heikki Kujanpää väistyy ennenaikaisesti Kuopion kaupunginteatterin johdosta. Liisa Isotalo lähtee Joensuun Kaupunginteatterista.

”Yhä vain kaivataan ja kiitetään vahvaa läsnäoloa ja karismaa, vahvaa tekijää ja johtajaa, vahvaa tarinaa, vahvaa vaikutusta, gurua, neroa ja vaikka mitä. Määrä, volyymi merkitsee yhä samaa kuin hyvä. Ja tietenkin tämä on sukupuolitettua niin, että se palkittu vahvuuden laatu on maskuliinista. ”Suomalainen teatteri halajaa guruja, neroja, pelastajia – eivätkä he ole naisia, tai sitten tarvitaan ”maskuliiniset mitat riittävästi täyttävä nainen”. Tuija Kokkonen pohtii heikkoa tekijyyttä Valuma-alue –esityssarjallaan. ”Arvokasta olisi, jos pystyisi kehittämään toimintakulttuuria väkivallan vähentämisen, heikentymisen ja supistamisen pohjalta”. (Teatteri 8/2003)

Aiemmin ilmestyneet Mikropistot ja lähdeluettelo

Katso myös Teatterien esityksiä, tapahtumia ja hankkeita juhlavuodelle 2017

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

Oletko kanssarikollinen harmailla alueilla? 

"Nyt kun hiljaisuus rikkoutui, on mahdollista määritellä harmaalla alueella olevia rajoja uudelleen", totesi Teatterikorkeakoulun teatteripedagogiikan lehtori Riku Saastamoinen Facebook-keskustelussa, jonka Kallion lukion uutiset nostattivat. Hyvin sanottu.

Vallan väärinkäytön harmaita alueita on aivan liikaa kaikkialla. Vallan räikeätä väärinkäyttöä on myös seksuaalisen häirintä ja kaikenlainen epäasiallinen käytös. Harmailla alueilla tarkoitan mykkyys- ja sokeusnormin vyöhykkeitä, joissa häpeän ja syyllisyydentunteen kantaa se, joka on tullut häirityksi, jonka psyykkistä ja fyysistä koskemattomuutta on häiritty. Väärinkäytöksiä ei ole ollut lupa ottaa esiin. Vallan väärinkäyttäjä saa jatkaa siitä yksinkertaisesta syystä, että me muut olemme myötäjuoksijoita, kanssarikollisia. Mahdollistamme väärinkäytön kieltäytymällä kuulemasta, näkemästä, vähättelemällä, naurunalaiseksi tekemällä tai silkkaa mukavuudenhaluamme.

Ryhdyin käymään lävitse työsuojelua ja sen toimintamalleja. Asian tulisi olla yksiselitteinen, koska toimintamalleja, joilla väärinkäytöksiin puututaan, on runsaasti tarjolla. Tiedon ja toimintamallien puutteeseen ei käy vetoaminen. Kysymys on paljon vakavammasta asiasta.

Suomi on häirintäkulttuurin maa. Meillä hyväksytään vinoutuneita toimintakulttuureja, joissa psyykkinen tai fyysinen koskemattomuus ei toteudu. Meillä on sisäilmaongelma! Tämä eräänlainen häirintäsyöpä on onneksi jälleen kerran paljastettu. Sen ovat uskaltaneet nostaa esiin Kallion lukion oppilaat, sen uskalsi nostaa esiin Anna Paavilainen. #metoo jatkukoon kaikissa muodoissaan!

”Muutos parempaan on alkanut”

Ohessa on Teatterikorkeakoulun teatteripedagogiikan MA-ohjelmien lehtoreiden Riku Saastamoisen ja Irene Kajon kannanotto Kallion lukion tapauksesta:

”Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun teatteriopettajan koulutuksen puolesta haluamme ilmaista kantamme Kallion lukioon liittyvien viimeaikaisten epäasiallista käytöstä koskevien uutisten vuoksi. Uutisoidun kaltainen opettajan toiminta on erittäin tuomittavaa eikä ole perusteltavissa millään tavalla.

Teatterimme historiassa on paljon vallan väärinkäyttöön liittyviä esimerkkejä, joita on perusteltu usein teatteriin tai näyttelijäntyön erityisluonteeseen liittyvillä vaatimuksilla. Nyt on aika pohtia kriittisesti näitä vaatimuksia ja oletuksia kaikilla taideopetuksen alueilla, sille ne voivat johtaa opiskelijan ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Tämä koskee itsestään selvästi myös Teatterikorkeakoulua ja kaikkia siellä opettavia henkilöitä.

Samat oikeudet ja velvollisuudet koskevat oppilaita ja opettajia oppiaineesta riippumatta. Jokaisella oppilaalla on oikeus opiskella turvallisessa ja hyväksyvässä ympäristössä ilman integriteettinsä loukkaamista. Opettajalla on velvollisuus taata tämä. Kaikkeen epäasialliseen käytökseen on vain yksi mittari: sen kohteeksi joutuneen kokemus. On erittäin valitettavaa, ettei oppilaiden kokemusta ole aiemmin kuultu. Kaikkien opettajien velvollisuus on kuulla ja kuunnella väärinkäytösten kohteeksi joutuneita, ja kaikilla instituutioilla on velvollisuus laatia toimivat käytännöt häirintään puuttumiseksi. Näin ei ole Kallion lukion kohdalla uutisoinnin perusteella tapahtunut.

Opettajat määrittelevät toiminnallaan toimintakulttuurin, sen mikä on sallittua ja normaalia. Esimerkillään opettajat mahdollistavat käyttäytymismuotoja myös opiskelijoiden vertaissuhteissa. Pedagogina toimimiseen alasta riippumatta kuuluu jatkuva oman toiminnan eettinen arviointi. Taideopettajan vastuuseen kuuluu erityisesti olla kunnioittavasti läsnä oppilaan kokonaisvaltaisten, henkilökohtaisten ilmaisutekojen alueella. Seksuaaliseen alistamiseen liittyvien mielikuvien tarjoaminen nuorten taiteilijaidentiteetin rakennuspuiksi on vastoin ihmisoikeuksia.

Vaikka asiat ovat järkyttäviä, hyvää on se, että vaietut väärinkäytökset viimein tulevat esiin. Muutos parempaan on alkanut.”

Kysely Teatterikorkeakoulun opetussuunnitelmista

On hienoa, että Teatterikorkeakoulu haluaa tietää sidosryhmiltään, mitä mieltä koulun opetussuunnitelmista ollaan tulevaisuusperspektiivistä. Meitä sidosryhmiin kuuluvia pyydettiin pohtimaan sitä, miten nykyinen koulutustarjonta vastaa kentän tulevia tarpeita 2020-luvulla ja miten koulutustarjontaa voisi kehittää? Tiedusteltiin näkemyksiä koulutusohjelmien mahdollisesta yhdistämisestä. Kysyttiin aloituspaikkojen määristä, mahdollisesta yhteisestä opetuksesta muiden alan korkeakoulujen kanssa, kysyttiin ilmiöpohjaisesta opetuksesta, englanninkielisestä opetuksesta, uusista koulutusohjelmista.

TINFO-hallituksessa asiaa käsiteltiin innoittuneesti ja intohimoisesti. Meidät sitoutetaan pohtimaan tulevaisuutta, meidän tulevaisuusnäkemyksiämme halutaan kuulla. Uskon, ettei kyse ole pelkästä kosmetiikasta vaan aidosti yhteisöllisen asiantuntemuksen hyödyntämisestä. 

Toivon mukaan opetussuunnitelmia ei uudisteta liberalistisen kilpailutalouden notkeudella euronkuvat silmissä ja säästöjä tavoitellen. Opetussuunnitelmien uudistustyö tarjoaa jälleen mahdollisuuden keskustella ytimestä, taiteilijana olosta ja entistä laaja-alaisemmasta taiteellisesta toimijuudesta. On syytä keskustella myös piiloarvostuksista ja -hierarkioista, etiikasta ja vallasta. Toivottavasti Teatterikorkeakoulun oma taustakeskustelu ja -selvitystyö ja kyselyn tuottamat vastaukset tulevat tavalla tai toisella näkyviin. Kun prosessit ja opetussuunnitelma ovat läpinäkyviä, minimoituu piilo-opetussuunnitelmien vaara.

Me jatkamme keskustelua ammattitaiteilijuudesta: TINFO yhdessä Teatterikeskuksen, Suomen Näyttelijäliiton ja TeMen kanssa.

Uuden näytelmän kuukausi jatkuu

Uuden näytelmän kuukautena on hyvä miettiä, mistä suomalaisessa näytelmässä oikein on kyse, minkälaisia olioita sen sisälle mahtuu. Voi pohtia sitäkin, mitä se rajaa itsensä ulkopuolelle. #katsonäytelmä -yleisöhaasteella jokainen voi osallistua. UNOn sivuilta löytyy lisää.

Nyt olen huono osallistuja. Reissuja riittää. Nytkin jää toistaiseksi väliin Okko Leon Pimeä huone Kansallisessa ja siihen liittyvä keskustelu. Väliin on toistaiseksi jäänyt ja jää monta muutakin esitystä.

Uutta esittävyyttä

Marraskuu on myös uuden esittävyyden kuukausi. Reissunaisen reissut tulevat tässäkin mielessä huonoon saumaan. Liikkeellä marraskuussa jäi väliin.  Baltic Circle jää osaksi väliin, ei sentään kokonaan.

Näyttelijän piirtokyky on ihmeellinen asia

Yhden esityksen sentään näin, eikä ollutkaan mikään turhake. Hieno yllätys. Tampereen Työväen Teatterin Presidentti ja tyttö, käsikirjoitus Seija Holma, ohjaus ja esitysdramaturgia Samuli Reunanen, lavastus- ja pukusuunnittelu Kaisa Rasila, valosuunnittelu TJ Mäkinen, video- ja äänisuunnittelu Tero Koivisto.

Maarit Tyrkön teoksiin pohjautuva teos on sukellus inhimilliseen näkökulmahenkilönään tyttö. Se ei tee sosiaalipornoista tirkistelyntarvetta tyydyttävää ihmissuhdedraamaa. Esityksellinen hahmotus on isompaa. Se esityksellistää ristivalotuksella Kekkoslandian historiallista aikaa, politiikkaa ja valtaa luoden kehykset julkiseen ja yksityiseen yksinäisyyteen ja ristiriitaan.

Miten nautinkaan tästä! Ja viime kädessä kaikki on kiinni näyttelijästä ja näyttelijöistä, koko ensemblesta. Tommi Raitolehto on uskomattoman hieno Kekkonen. Mestarin työ! Raitolehdon piirtokykyä saatoin vain ihailla ja kunnioittaa. Kiitos! Istuin parven viimeisellä rivillä, sinne asti kantaa esityksen intensiteetti.

Runous ei suojele pahalta

Heitä on monia. Hirmuhallitsijoita, joiden intohimona on myös runous. Miksi hirmuhallitsijat kirjoittavat runoja?

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät

twitter.com/tinfotweets

TINFO PALVELEE

TINFO-apuraha käännöstyöhön | Vuoden viimeiset hakemukset 1.12.2017 mennessä  

TINFO-apurahan vuoden 2017 viimeisellä kierroksella käännösapurahoja voidaan myöntää myös käännöshankkeisiin, joihin ei vielä liity esitys- tai aiesopimuksia. Tällaisissa tapauksissa hakijoita pyydetään liittämään mukaan suunnitelma niistä toimenpiteistä, joilla näytelmän mahdollista ulkomaisten tuotantojen syntymistä on tarkoitus edistää.  

Hakemukset liitteineen on lähetettävä sähköisesti 1.12.2017 mennessä.  

TINFO-apurahalomake ja myöntämisen kriteerit

Myönnetyt TINFO-apurahat 2017

Tiedustelut: tinfo(a)tinfo.fi 


Ilmoita ammattiteattereiden kevään 2018 ensi-illoista

Keräämme jälleen ammattiteattereiden kevään 2018 ensi-iltatietoja verkkosivuille. Muista lähettää oman teatterisi ja ryhmäsi tiedot sähköpostitse osoitteeseen tinfo(a)tinfo.fi.

Kirjoita viestin otsikoksi "ensi-illat". Ensi-iltatiedoissa tulisi näkyä esityksen nimi, ensi-iltapäivämäärä, kirjailija, ohjaaja, dramaturgi tai muut työryhmän tiedot sekä lyhyt sisältökuvaus. Merkitse myös onko teksti kotimaisen tekstin kantaesitys, lasten- tai nuortenteatteria, yhteistuotanto tms.

Päivitystyö kevään 2018 alkaa pian. Tietokantaan jo aiemmin lisättyjä ensi-iltoja voit käydä selaamassa osoitteessa www.tinfo.fi/fi/Ensi-iltoja. Vastaanotamme ensi-iltatietoja jatkuvasti!

UUTISIA

Myllyteatterin Kolga-teos on voittanut kansainvälisen kilpailun Italiassa

Myllyteatterin esitys Kolga 2.0 on voittanut arvostetun Teresa Pomodoro -kilpailun Italiassa. Milanolaisen Spazio Teatro Nohman perustajan, esitystaiteilija Teresa Pomodoron mukaan nimetty Il Teatro Nudo -palkinto myönnetään esitykselle, joka ”paljastaa ihmismielen alastomia merkityksiä ja tutkii ihmisen luomaa ympäristöä uteliaalla ja tinkimättömällä asenteella.” 

Kolga valittiin voittajaksi kahdentoista esityksen joukosta, jotka oli kutsuttu esiintymään milanolaiselle yleisölle ja raadille vuoden 2017 aikana. Palkinnosta päätti yleisöstä kootun paneelin lisäksi arvovaltainen raati, johon kuuluivat teatteriohjaajat Eugenio Barba (Odin-teatteri), Lev Dodin (Mali-teatteri), Tadashi Suzuki (SCOT, Japani), Ruth Heynen (Union des Theatres de l’Europe), Enzo Moscato (Italia) ja Luis Pasqual (Espanja). Raadin presidenttinä toimi Livia Pomodoro.  

Raati piti Myllyteatterin näyttämötaiteen ja runouden väliin asettuvaa, monitaiteista Kolga-esitystä alitajuisena matkana, joka oli taiteellisesti korkeatasoisesti toteutettu.

Myllyteatterin työryhmälle luovutettiin keskiviikon gaalatilaisuudessa maineikkaan italialaisen kuvanveistäjän, Carlo Ramousin, valmistama patsas.

Kolga-esityksen on ohjannut Myllyteatterin johtaja Miira Sippola. Esitys pohjautuu Tommi Parkon Kolga-runoon, josta Myllyteatterin työryhmä teki teatteria, sirkusta, visuaalisuutta ja musiikkia yhdistävän tulkinnan.

Kolgan ensimmäinen esitysperiodi toteutettiin lokakuussa 2016 Helsingissä, ja teos sai hyvän vastaanoton ja kiittävät arvostelut myös kotimaassa. Palkittu Kolga 2.0 jatkaa ulkomaisia esitysvierailuja vuonna 2018, Myllyteatterin 15-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Vuoden -18 lopussa esitys saadaan myös Suomeen.

Myllyteatteri on vuonna 2003 perustettu, helsinkiläinen ammattiteatteriryhmä, johon kuuluu teatterin, sirkuksen, musiikin ja kuvataiteen ammattilaisia. Myllyteatterin esityksiä ja näyttämökieltä määrittää voimakas visuaalisuus, energisyys ja esitysten rakentuminen alitajunnan runollisella logiikalla. Myllyteatteri on tuottanut 18 esitystuotantoa Suomessa ja ulkomailla.
 
Kolga 2.0 traileri Vimeossa
   
Työryhmä: näyttelijät Ulla Raitio ja Jaakko Kiljunen, sirkustaiteilijat Henna Kaikula ja Saku Mäkelä, laulaja Sanna Kurki-Suonio, jazzlaulaja Mia Simanainen, äänisuunnittelija Joonas Outakoski, valosuunnittelija Luca Sirviö, ohjaaja Miira Sippola

Lisätiedot:
Tuottaja Reetta Kauranen, 0407753743, info(a)myllyteatteri.fi
 


Taikateatteri 13:n The Outsider suurkiertueella Venäjällä

Maailmalla kehuja keränneellä taikuri Janne Raudaskoskella on takanaan loppuunmyytyjä kiertueita Kiinassa, esityksiä Lontoossa, New Yorkissa, Manilassa ja Bogotassa. Nyt hänen teoksensa The Outsider nähdään 15 kaupungin kiertueella Venäjällä 19.11.-9.12.2017.

Kiertueelle matkaa yhdeksän hengen miehistö, joista kolme on Suomesta ja loput Venäjältä. Kilometrejä kiertueella Venäjällä kertyy noin 10 000. Esityskaupungit ovat Tšeljabinsk, Jekaterinburg, Perm, Iževsk, Kazan, Samara, Penza, Tambov, Voronež, Tula, Jaroslav, Ivanovo, Rostov, Krasnodar ja Stavrolop. Esityspaikat ovat 600-1300 paikkaisia teatteri- ja konserttisaleja.

Taikateatteri 13:n The Outsider sai kantaesityksensä Espoon Kaupunginteatterissa jo vuonna 2011. Sittemmin esitys on käännetty kuudelle kielelle ja sitä on esitetty Kolumbiassa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa, Italiassa ja Liettuassa. Suomessa esityksiä on nähty mm. Kansallisteatterin ja Svenska Teaternin näyttämöillä.

The Outsider kertoo tarinan miehestä, joka ei ole tästä maailmasta. Esitys johdattelee katsojansa komiikan, tragedian ja absurdien tilanteiden kautta pohtimaan nykyihmisen elämänmenoa ja siitä vieraantumista. Janne Raudaskoski muuntautuu The Outsiderissa 40 eri rooliin.


Satavuotisen kunniaksi Haarlan, Ruohosen ja Sarkolan tekstejä Tukholmassa

Suomen satavuotista itsenäisyyttä juhlistetaan Tukholman kaupunginteatterissa esittämällä Ruusu Haarlan, Laura Ruohosen ja Milja Sarkolan näytelmiä lukuteatterina. Ensi-illassa 29.11.2017 nähdään osia Haarlan näytelmästä Traumaruumis, Ruohosen Olgasta ja Sarkolan Perheenjäsenestä.  

Kvinnor i relationer -lukudraaman tuottanut työryhmä haluaa teosvalinnoillaan tuoda esiin omaperäiset näytelmäkirjailijanaiset, joita löytyy kautta Suomen teatterihistorian.  
 
Esityksen dramaturgina on toiminut Oda Fiskum Dramalabbetista. Järjestö työskentelee uuden näytelmän puolesta Ruotsissa. Lukuteatterin ohjaa Rebecca Örtman, Tukholman yliopiston opetusnäyttämön RATS Teaterin taiteellinen johtaja. Näyttelijät tulevat Kulturhuset Stadsteaternin riveistä. Traumaruumiin ja Olgan esitystä varten on ruotsintanut Emil Johansson.

Lukuteatteri on ruotsalaisen FINNDrama-hankkeen tuottama. FINNDraman muodostavat yhteistyössä Riksteatern, Kulturhuset Stadsteatern, Turteatern, Uusi Teatteri, Svenska Regissörföreningen, Dramalabbet ja Dramaten.


Ester-palkinto 20 000 euroa jaettiin neljän teatterintekijän kesken

Teaterstiftelsen Vivicas Vänner on myöntänyt teatteriakateemikko Vivica Bandlerin 100-vuotisjuhlan kunniaksi 20.000 euron Ester-palkinnon neljälle teatterialan lahjakkaalle ja ansioituneelle tekijälle. Palkinnon jakavat näyttelijä Iida Kuningas, ohjaaja-käsikirjoittaja Susanna Kuparinen, ohjaaja Alma Lehmuskallio ja lavastaja Kati Lukka. Kukin heistä saa 5.000 euroa.   

Agronomi-ohjaaja-teatterinjohtaja Bandlerin perustama säätiö korostaa noudattavansa Vivican periaatteita valitessaan palkitut naispuolisten teatterintekijöiden joukosta.

– Tavoitteena on nostaa esiin naisten kiistaton merkitys teatterin elinvoimaisuudelle tänä päivänä. Jokainen palkinnonsaajista on Vivica Bandlerin lailla jo tehnyt omien työvuosiensa mitassa häkellyttävän työteliään, monipuolisen ja laajakantoisen jäljen suomalaiseen teatterikenttään”, Teaterstiftelsen Vivicas Vännerin hallituksen puheenjohtaja Raija-Sinikka Rantala sanoi taustoittaessaan Vivican äidin Ester Margaretin mukaan nimetyn Ester-palkinnon perusteita ja valitun neliapilan ansioita.

Ester-palkintoraadin muodostivat puheenjohtajana toimineen ohjaaja-kirjailija Rantalan lisäksi ent. ympäristönsuojelupäällikkö Camilla von Bonsdorff, kauppatieteiden tohtori Sirkka Hämäläinen–Lindfors ja näyttelijä-ohjaaja Dick Idman. Palkintoperustelut:
 

Rohkeita ja vilpittömiä tulkintoja

IIDA KUNINGAS on vuonna 2014 valmistunut näyttelijä ja teatteritaiteen maisteri, joka toimii yhtä luontevasti sekä ruotsin- että suomenkielisellä näyttämöllä niin kokeellisten produktioiden kuin klassisten näyttämötekstienkin henkilöhahmona.

Totuuspohjaista dokumenttiteatteria

SUSANNA KUPARINEN on teatteritaiteen maisteri, Teatterikorkeakoulun ohjaajalinjalta. Sen lisäksi hän on tehnyt uran tutkivana journalistina, mistä työstä hän on saanut kunniamainintoja. Tällä kertaa hänet palkitaan nimenomaan teatterintekijänä.

Hänen ammatillinen teatteriuransa käynnistyi aikana, jolloin suomalainen teatteri oli kääntynyt suppuun tutkiskelemaan identiteetin, minän tai maksimissaan perheen sisäisiä dynamiikkoja. Yhteiskunnallinen tarkastelukulma oli häviämässä tai suorastaan hävinnyt teatterikartalta

Kaikkia Ylioppilasteatterin tiloihin 2008 kiivenneitä oli tuolloin odottamassa poikkeus, Valtuusto– trilogian ensimmäinen osa, hervottoman hauska ja viiltävä totuuspohjainen dokumenttiteatteripläjäys.  
 
Saumatonta yhteistyötä genrejen välillä

ALMA LEHMUSKALLIO valmistui teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi 2015. Vain runsaat kaksi vuotta, ja hänellä on tänään jo hengästyttävän runsas ja monipuolinen ammattikokemus, jota ehkä parhaiten luonnehtii vapaaurheilu koko taiteenalan eri genrejen kentässä.

Hän työskentelee molemmilla kotimaisilla kielillä, myös Pohjoismaissa, ja on tehnyt mm. belgialaisten kanssa URB-festivaaleille jalkapallo-oopperaa. Hän kirjoittaa ja tutkii, kuten parhaillaan Suomen Teatteriohjaajien ja Dramaturgien liiton toimeksiannosta ohjaajien ja dramaturgien työtilannetta.

Kiistattoman monipuolinen mestari

KATI LUKKA on taiteen maisteri Taideyliopistosta ja lavastaja siihen sulautuneesta Taideteollisesta korkeakoulusta. Hänen valmistuessaan lavastuksen kentällä vallitsi jos ei nyt enää all-male niin ainakin vankka miehinen dominanssi.

Naisuran onnistumista epäilleet ovat harvoin joutuneet katumaan yhtä katkerasti kuin Kati Lukan kohdalla. Hän on osoittanut olevansa kiistattoman monipuolinen mestari suurtuotannoista pienimuotoisiin tutkielmiin. On ilo teatterille, ettei elokuva vienyt häntä mukanaan, vaikka uran alkumetrit siihen viittasivatkin.

Lue palkintoperusteet kokonaisuudessaan


Näyttelijäliitto on aloittanut kampanjan seksuaalista häirintää vastaan

Suomen Näyttelijäliitto – Finlands Skådespelarförbund ry. on aloittanut kampanjan seksuaalista häirintää vastaan. Haastamme mukaan kaikki alan työnantajat ja työntekijät, järjestöt ja yleisön, vain yhdessä toimimalla saamme seksuaalisen häirinnän viimeinkin loppumaan.

Ongelma on rehottanut alalla jo pitkään, mutta viime viikkoina maailmalla levinnyt #me too -kampanja on tuonut sen jälleen päivänvaloon.  

Näyttelijäliitto on tutkinut elokuva-, tv- ja teatterialalla esiintyvää seksuaalista häirintää kahteen kertaan, vuosina 2011 ja 2017. Tutkimustulokset ovat hälyttäviä. Suurin osa näyttelijöistä on kokenut tai kohdannut työssään ja työyhteisöissään seksuaalista ja/tai sukupuolista häirintää.

Kampanjan tarkoituksena on saada

  • työnantajat toimimaan vastuullisesti ja esimerkkeinä,
  • uhrit kertomaan asiasta rohkeasti, ilman häpeää,
  • tekijät katsomaan peiliin ja lopettamaan sekä
  • kaikki häirintää huomaavat puuttumaan, hiljaisen hyväksymisen sijaan

Kampanjan sisältö:

  • Alan työnantajille lähetetään pyyntö sitoutua edistämään tasa-arvoa ja ehkäisemään seksuaalista häirintää työpaikoilla. Lista sitoutuneista työnantajista julkaistaan liiton kotisivuilla
  • Liiton alayhdistyksille lähetetään pyyntö sitoutua häirinnän estämiseen ja siihen puuttumiseen.
  • Kampanjasivusto sisältää aiheesta tietoa ja ohjeita
  • Kampanja on esillä myös Facebookissa

Ongelma koskee meitä kaikkia ja vastuu on yhteinen.

Lisätietoja: 
Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko
p. 040 835 9587, elina.kuusikkoa(a)nayttelijaliitto.fi


Uusi käänne Riihimäen Teatterin -tapauksessa

Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko oli aiemmin esittänyt ensi vuoden talousarvioon Riihimäen Teatterin avustuksen leikkaamista 60 prosentilla. Vuodesta 1946 toimineen Riihimäen Teatterin toimitusjohtajan, Matti Arnkilin mukaan avustuksen leikkaaminen johtaisi teatterin lakkauttamiseen.  

Kaupunginhallituksen maanantain kokouksen jälkeen kaupunginjohtaja muutti päätösehdotustaan siten, että talousarviossa Riihimäen Teatterin ja Riihimäen nuorisoteatterin nykyinen avustustaso säilytettäsiin entisellään vuonna 2018. Säilyttämisen edellytyksenä on kuitenkin uuden toimintamallin löytäminen. Uuden mallin tulee johtaa kustannustehokkuuteen ja säästöön vuodesta 2019 alkaen. Tavoiteaikataulu uuden toimintamallin ehdottamiseen on huhtikuu 2018.

Riihimäen kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 2018 maanantaina 13.11.2017, jolloin myös teatterin tueksi avattu julkinen adressi luovutetaan.  

TINFO-tiedotteen ilmestymiseen mennessä adressin on allekirjottanut liki 3500 teatteria puolustavaa kansalaista.


Alustava laskelma vos-teattereiden valtionosuuksista ja -avustuksista vuodelle 2018

OKM on tehnyt esityksensä siitä, miten vos-teattereiden henkilötyövuodet jakautuvat vuonna 2018. Henkilötyövuosien yhteismäärä 2469 pysyisi samana kuin aiemmin. Laskennalliseen yksikköhintaan tulisi korotusta 52,439 eurosta 53,639:een.

Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) laatima taulukko vos-teatterien htv-jakaumasta ja avustuksista (pdf):
Alustava laskelma teatteri- ja orkesterilain mukaisista valtionosuuksista ja -avustuksista vuodelle 2018
 


Alfred Kordelinin säätiön apurahasaajat julkaistu

Alfred Kordelinin säätiö on jakanut apurahoina 3,2 miljoonaa euroa.

Näyttämötaiteen ja teatterin tutkimuksen apurahat:

Keski-Uudenmaan Teatteri ry. | Näyttämötaide | 2017
Keski-Uudenmaan Teatterin 20-vuotisjuhlien järjestämiseen ja juhlavuoden tapahtumien tuottamiseen , 13000 €

Törmi Heikki Niilo (Teatteritaiteen maisteri) | Näyttämötaide | 2017
näytelmän tai muun tuotannon valmistamiseen: tutkivan Näyttelijän kuolema -esitys, Fragile - särkyvää –esityksen tuottaminen ja siihen liittyvien työpajojen vetäminen ja kehittäminen kouluissa , 12000 €

Aho Laura-Elina (Filosofian maisteri) | Teatterin ja elokuvan tutkimus | 2017
väitöskirjaan: Kansallisuuden sukupuolittunut rakentuminen: Suomi-neidon representaatio Suomalaisen Teatterin ohjelmistossa 1872-1902 , 12000 €

Kehitysvammaisteatteri La Strada ry. | Näyttämötaide | 2017
"Gabriel tule takaisin" näytelmäteoksen valmistamiseen , 10000 €

Koira Complex ry | Näyttämötaide | 2017
Koiran sydän-esitykseen , 10000 €

TEHDAS Teatteri-yhdistys ry | Näyttämötaide | 2017
NOA, tanssia ja nukketeatteria yhdistävän esityksen valmistamiseen , 10000 €

Kemppi Rosanna (Teatteritaiteen maisteri, Näyttelijä), Salminen Kreeta (Näyttelijä)| Näyttämötaide | 2017
näyttämöteoksen "Noora" valmistamiseen , 6000 €

Keskihannu Kati Tatjaana (Teatteri-ilmaisun ohjaaja) | Näyttämötaide | 2017
lapsen kuolemaa ja kuolemanpelkoa käsittelevän sooloteatteriesityksen sekä työpajojen kiertuekuluihin , 5000 €

Viitala Anna (Teatteritaiteen kandidaatti) | Näyttämötaide | 2017
näytelmän kirjoittamiseen: What ever happens, don't panic! , 5000 €

Kaasik Maarja (Producer) ja työryhmä | Näyttämötaide | 2017
näyttämötaiteeseen: For making "When a Rainbow is Black" guest performance in Barcelona , 3000 €

Kalajoki Sini-Sisko (Esitystaiteilija), Jartti Tuuli (muusikko, näyttelijä) | Näyttämötaide | 2017
työryhmälle " Ryysyrannan Jooseppi"-esityksen kiertuetoiminnan mahdollistamiseen hoitolaitoksiin , 2000 €

Katso kaikki apurahan saajat


#UNKK-fakta: Kotimainen vetää

TINFO osallistuu Uuden näytelmän kuukauteen mm. tuottamalla tietoa. #UNKK

Myydyt liput kansallisuuksittain 2016-2017

 

TAPAHTUMIA

Lisää ajankohtaisia ja tulevia tapahtumia: www.tinfo.fi/tapahtumia


Case Cesi n’est pas... -keskustelu sananvapaudesta |  15.11.2017, Helsinki

Baltic Circle kutsuu keskustelemaan myös sananvapaudesta. Syyskuussa 2017 Korkein hallinto-oikeus julkisti vuosikirjapäätöksen, jonka mukaan Helsingin poliisi toimi lainvastaisesti sensuroidessaan Dries Verhoevenin teoksen päätöskohtauksen Baltic Circle -festivaalilla marraskuussa 2014. Case Ceci n’est pas… -tilaisuudessa Baltic Circlen toiminnanjohtaja Hanna Nyman ja sananvapaus- ja taidepolitiikan tutkija Pauli Rautiainen herättelevät keskustelua siitä, mitä tapaus kertoo julkisen tilan taiteesta, taiteen vapaudesta ja vastuusta sekä yhteiskunnastamme tänä päivänä.
 
Case Cesi n’est pas... -keskusteluun on vapaa pääsy.  
 
Baltic Circlen ohjelmistoon kokonaisuudessaan voi tutustua festivaalin kotisivulla osoitteessa www.balticcircle.fi.


Helsingin kulttuurijohto TeaKin Alumniklubin kyselytunnilla | 21.11.2017 Helsinki

 
Alumniklubi: Kysy! Helsingin kulttuurijohto vastaa
Tiistaina 21.11.2017 klo 17 Teatterikorkeakoulu (Haapaniemenkatu 6), Auditorio 1

Miten Helsingissä ajetaan taiteiden asiaa? Mitä sinä haluaisit kaupungin kulttuurijohdolta kysyä?

Vastaamassa ovat Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio. Kyselytunninjuontaa Teatterikorkeakoulun yhteisen opetuksen keskuksen johtaja Ville Sandqvist.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja sen järjestää Teatterikorkeakoulun alumnit ry.


Kansainvälisen vammaisten päivän verkostotapahtuma DiDa | 3.12.2017

Kansainvälisen vammaisten päivän verkostotapahtuma DiDa tuo vammaisten tekijöiden taidetta ja esityksiä Ruoholahden ostoskeskukseen 3.12.

DiDa – Disability Day Art & Action tarjoaa taidetta ja tapahtumia Helsingissä kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12.2017 klo 12–17. Toista kertaa järjestettävä tapahtuma nostaa esiin vammaisia luovien alojen tekijöitä ja tuo vammaiskulttuurin kaikkien saataville. Päätapahtuma järjestetään Ruoholahden ostoskeskuksessa sijaitsevassa Ruohis-tapahtumatilassa, ja sinne on vapaa pääsy. Taiteiden edistämiskeskuksen terveiset tapahtumaan tuo sen johtaja Minna Sirnö.Tilaisuudessa jaetaan myös 5000 euron Vimma-taidepalkinto.

Mahdollisimman saavutettavaksi tehdyn tapahtuman esiintyjiin kuuluvat muun muassa viittomakielinen stand up -koomikko Gavin Lilley, svengaavalla pop- ja rock-musiikilla viihdyttävä ResonaariDuo, kehitysvammaisten lasten ja nuorten tanssiryhmä Ihanat sekä jousimusiikkia soittava Vakuuttikvartetti. Elvido ja Mc Koo tuovat räpillään katutaidetta tapahtumaan. Aspa-säätiön nuorten tekemässä Lokerointinäytelmässä käsitellään vammaisten nuorten yhteiskunnassa kohtaamia ahdistavia ja välillä huvittaviakin luokitteluja. 

Tarjolla on myös liikkuvaa kuvaa. Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen lyhytelokuva Illusionist’s Visions kertoo näkövammaisen Ronjan haaveesta tulla viittomakielen tulkiksi. Luvassa myös esittely ja lisävideomateriaalia Salainen metsäni -dokumentista, joka kertoo autismin kirjolla olevasta Laurista. Abilis-säätiön 20-vuotisjuhlavuoden valokuvanäyttelyssä voit tutustua säätiön rahoittamiin projekteihin, jotka tukevat kehitysmaiden vammaisten ihmisten itsenäisen elämän edellytyksiä. Näyttelyyn järjestetään myös kuvailutulkattuja kierroksia.

DiDassa on mahdollista myös ostaa laadukkaita käsitöitä myyjäisistä sekä nauttia Pasilan toimintakeskuksen pop up -kahvila Annan herkuista. 

Jo ennen vammaisten päivän tapahtumaa on 27.11.-3.12. tarjolla yhteistyökumppaneiden oheisohjelmaa. DuvTeaternin ruotsinkielisessä Min historia -seminaarissa jäljitetään kehitysvammaisten historiaa suomalaisen taiteen kentällä. Luvassa on myös esteettömiä opastuksia Ateneumissa, Kiasmassa ja Helsingin kaupunginmuseossa sekä viittomakielelle tulkattuja esityksiä Kansallisteatterissa.

DiDan pääjärjestäjiä ovat Tukilinja, Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry, Abilis-säätiö, Kynnys ry ja Kulttuuria kaikille -palvelu. Tule mukaan tekemään kansainvälisestä vammaisten päivästä näkyvä ja kuuluva tapahtuma Helsinkiin!

Koko ohjelma julkaistaan aikatauluineen DiDan verkkosivuilla. Löydät sieltä myös tapahtumien saavutettavuustiedot. Maksuttomaan tapahtumaan ovat tervetulleita aivan kaikki. 

Lisätietoa ja kuvia median käyttöön:

tuottaja Oona Simolin, info(a)disabilityday.fi,
puh. 044 2909 651. www.disabilityday.fi sekä https://www.facebook.com/DiDay/

HAKUJA

Aiemmin TINFO-tiedotteessa ilmoitettuja avoimia hakuja: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Call for projects: Variété Hablingbo | Deadline 25 Nov 2017

Artists ! We are organizing a call for projects for young multidisciplinary artists who would be ready to meet the challenge of boosting a place like Variété Hablingbo.

This call for projects is open to all disciplines of live performing art (dance, performance, theatre, sound and light shows…). The participants should be less than 35 years old, should be willing to create an unprecedented project for Variété Hablingbo and take into account the language barrier (which can be a constraint as well as an asset).

The selected project will benefit from a financial support of 15 000 € for the creation (including salaries, travel costs and any other cost for the creation – to be distributed the way the artists want). The conditions and the distribution of the budget will have to be defined in an agreement discussed with the company or the project leader.

Read more and download application


Pyynikin kesäteatteri etsii yhteistyökumppania | Haku 30.11.2017 mennessä

Etsimme yhteistyökumppania koko perheen teatteriesityksen tuottamiseksi Pyynikin kesäteatteriin 2018

Pyynikin kesäteatterissa on esitetty teatteria koko perheelle Kulttuuriosuuskunta Kajeen tuottamana vuosina 2016 ja 2017 (2016 Maltti ja Valtti - tehtävä mummolassa, 18 esitystä, lähes 11 000 katsojaa & 2017 Katti Matikainen ja mau-ahtava Suomi, 17 esitystä, lähes 5300 katsojaa). Pyynikin kesäteatterisäätiö etsii nyt uutta yhteistyökumppania, jotta kaiken ikäiset katsojan saisivat myös tulevina kesinä kokea teatterin taikaa pyörivässä katsomossa.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä heti, kuitenkin viimeistään 30.11.2017 mennessä! Olemme avoimia kaikille yhteistyöehdotuksille, mutta yhteydenottojen määrästä riippuen joudumme mahdollisesti tekemään karsintaa ennen neuvottelujen aloittamista. Sopimus voidaan sopivan kumppanin löydyttyä tehdä jo ennen marraskuun loppua. Etusijalla ovat ammattimaisesti toteutetut tuotannot, jotka voidaan toteuttaa Ehtoolehdon sankarit -näytelmän kanssa samoissa lavasteissa (muunnellen, mutta pysyvästi muuttamatta), ja joissa tuottaja/tuotantokumppani pystyy antamaan oman panoksensa teoksen kustannusten kattamiseen jo valmistusvaiheessa. Esityksiä on alustavan aikataulun mukaan mahdollista järjestää yhteensä 10-17 päivänä (pääsääntöisesti ma, ti & su) 8.7.-7.8.2018.

Tarjoukset ja tiedustelut sähköpostilla posti(a)pyynikinkesateatteri.fi.   

Tiedustelut puhelimitse ma 13.11. ja pe 17.11. klo 11-17, toiminnanjohtaja Hanna Suurhasko puh. 050 325 0275.


Takaisin uutisiin
Mainostoimisto Semio | Tampere ja SeinäjokiWebio julkaisujärjestelmä, verkkosivujen ylläpito