Pyynikin kesäteatteri

Kansalliskesäteatteri järvimaisemassa

 

Pyynikin kesäteatterin katettu ja pyörivä katsomo sijaitsee kauniilla Joselininniemellä. Hyvien kävely- ja liikenneyhteyksien varrella olevalle teatterialueelle on matkaa Tampereen keskustasta noin 2 kilometriä. Teatteriravintolasta löydät monipuoliset väliaikatarjoilut ja ryhmille on lisäksi tarjolla erilaisia ruokailuvaihtoehtoja.

 

Pyynikin kesäteatterin katsomossa on 836 istumapaikkaa.

 

Kesäteatterin esityksiä on tähän mennessä seurannut jo yli 3,3 miljoonaa katsojaa.

 

Toimintaa tukee Tampereen kaupunki, vuosina 2020-2021 myös Opetus- ja kulttuuriministeriö.

 

 

 

 

Visio

Pyynikin kesäteatteri on Suomen vetovoimaisin kesäteatteri.

 

Toiminta-ajatus

Suomen kansalliskesäteatterina Pyynikin kesäteatteri tuottaa katsojilleen teatterielämyksiä ammattitaidolla ja uutta perinnettä luoden.

 

Arvot

Pyynikin kesäteatteri on

• katsojia arvostava

• vastuullinen

• yllätyksellinen

---

 

Pyynikin kesäteatteri, lyhyt historia

 

Näyttelijät Yrjö Kostermaa ja Toivo Mäkelä perustivat Tampereen Kesäteatterin ja toiminta alkoi 1948 Pyynikillä Joselininniemellä. Avajaisnäytäntönä oli Väinö Syvänteen Kuisma ja Helinä sekä heinäkuussa ensi-iltansa saanut Jalmari Finnen Sysmäläinen.

 

Tampereen Teatterikerho ry:n ottaessa kesäteatterin vetovastuun vuonna 1955, nimeksi vaihtui Pyynikin kesäteatteri. Avajaisensi-iltana oli Teuvo Pakkalan Tukkijoella.

 

Sisustusarkkitehti Reijo Ojasen piirtämä maailmankuuluisuutta saavuttanut pyörivä katsomo valmistui 1959, teatterin johdon perussuunnitelman mukaan. 792 paikkaa sisältävä katsomo oli lajissaan ensimmäinen. Aikaisemmin Tsekkoslovakiassa olleesta ihmisvoimin pyöritettävästä 40-hengen katsomosta Tampereella ei tiedetty mitään. Pyörivä katsomo oli virallisesti ensimmäisen kerran käytössä 16.6.1959 ja ensi-illassa oli Aleksis Kiven Nummisuutarit, ohjaajana Vilho Siivola.

 

Väinö Linnan Tuntematon sotilas tuli ohjelmistoon 1961, ohjaajana Edvin Laine. Se pysyi ohjelmistossa yhdeksän kesän ajan ja saavutti kaikkien aikojen yleisöennätyksen: 372 esitystä ja 348 854 katsojaa.

 

Vuonna 1972 Pyynikin kesäteatteri siirtyi kahden näytelmän sijasta esittämään kesän aikana vain yhden näytelmän.

 

1983 esitettiin valtavan suosion saanutta William Shakespearen Kesäyön Unelmaa, jonka ohjasi ensimmäinen ulkomainen ohjaaja, kansainvälistä mainetta saanut Jiri Menzel. Näytelmää oli suunniteltu Pyynikille usean vuoden ajan, Leo Lehto ehdotti sitä Kostermaalle jo 1950-luvulla.

 

Seuraavana kesänä, 1984 Simo Hämäläisen Kätkäläinen, sai ennennäkemättömän yleisöryntäyksen, katsojia kävi kesän aikana 71 410! Pyynikin kesäteatterista tuli maan seitsemänneksi suurin teatteri.

 

Lähes koko historiansa ajan Tampereen Teatterikerho oli tukenut tamperelaista teatterielämää Pyynikin kesäteatterin tuottamasta ylijäämästä. Teatterikerhon varoilla oli avustettu näyttelijöiden teatteriopintoja, kieliopintoja, urheilutoimintaa, näytelmäproduktioita sekä näytelmäkirjoituskilpailuja. Ja ennen kaikkea teatterikerhon tuella oli käynnistetty Tampereen Teatterikesän toiminta vuonna 1969 sekä tamperelaisen lasten- ja nuortenteatterin Teatteri 2000:n toiminta vuonna 1985. Myönnettyjä avustuksia on pidettävä erittäin merkittävinä vielä siinä suhteessa, ettei Pyynikin kesäteatteri ole saanut toimintansa aikana yhteiskunnan tukea teatteritoimintaan.

 

80- ja 90-luvun taitteessa Pyynikin kesäteatterin toiminnassa oli murroskausi Teatterikerhon pitkäaikaisten vetäjien professori Olavi Veistäjän sekä toiminnanjohtaja Veli Sandellin poismenojen johdosta. Olavi Veistäjä oli merkittävä vaikuttaja suomalaisessa kulttuurielämässä aina 60-luvulta lähtien. Hänet tunnettiin kiisteltynä kriitikkona ja hänen Parras-nimimerkillä kirjoittamiaan pakinoita Aamulehdessä odotettiin ihastuksen ja vihastuksen vallassa. Uusiksi vetäjiksi lähtivät ensin teatterineuvos Rauli Lehtonen ja sitten professori Panu Rajala.

 

2001 vuoden alusta Tampereen Teatterikerhon ylläpitämän Pyynikin kesäteatterin toiminta säätiöitettiin. Tampereen Teatteri Oy ja Tampereen Työväen Teatteri Oy perustivat Pyynikin kesäteatterisäätiön, jonka tarkoituksena on teatteritaiteen esittäminen, kehittäminen ja ylläpitäminen Tampereen kaupungissa sekä teatterialan tutkimus- ja julkaisutoiminta. Toiminnanjohtajana elokuun 2000 alusta syykuun 2016 loppuun toimi Jari Nieminen.

 

Kesällä 2001 ohjelmistossa oli Agapetuksen Aatamin puvussa ja vähän Eevankin, ohjaajana Ere Kokkonen. Näytelmää seurasi kesän aikana yli 44 000 katsojaa. Tätä jättimenestystä seurasivat yhtä suositut näytelmät Vain muutaman huijarin tähden, Hopeinen kuu, Albatrossi ja Heiskanen sekä Tulipunakukka.

 

Kesäteatterin pyörivä katsomo sai ylleen katoksen kesäksi 2005. Katoksen haasteellisen suunnittelutyön tekivät Tampereen teknillisen yliopiston dosentti Tuomo Poutanen, professori Kari Salonen, yliassistentti Ari Aalto ja tutkimusapulainen Mikko Lahikainen.

 

2010 Pyynikin kesäteatterisäätiölle perustettiin tytäryritys Pyynikin matkailupalvelut Oy. Matkailupalvelu Oy:n tarkoituksena on suunnitella ja myydä lippupaketteja ja oheistuotteita sekä kehittää kesäteatterin palvelujen tarjontaa ja alueen hyödyntämistä.

 

Kesällä 2011 Pyynikillä nähtiin rajoja rikkonut ja voimakkaita tunteita herättänyt Rauta-aika. Teksti Paavo Haavikko, ohjaus Kari Heiskanen. Sitä seurasivat katsojamenestykset Kuuma kesä '85, Pirunpelto, Avioliittosimulaattori ja Taivaan tulet. Joulukuusta 2020 johtajana on ollut Kai Hintsanen.

 

Lisätietoa teatterin esityksistä löydät HISTORIA-sivulta.

 

Teatterissamme työskennelleiden huippunimien lista on pitkä; muun muassa ohjaajat Jouko Aaltonen, Edvin Laine, Ere Kokkonen, Tiina Brännare, Heikki Vihinen, Jukka Mäkinen, Kurt Nuotio ja Neil Hardwick, käsikirjoittajat Väinö Linna ja Jukka Virtanen sekä näyttelijät Veikko Sinisalo, Siiri Angerkoski, Esko Roine, Kari Väänänen, Kari-Pekka Toivonen, Eila Roine, Maija-Liisa Majanlahti, Emma Väänänen, Juha Veijonen, Jussi Lampi, Pekka Laiho, Kari Arffman, Sylvi Salonen, Matti Ranin, Kai Lehtinen, Sami Hintsanen ja Lari Halme.